Kesätauon jälkeen lähtölinjalle ilmestyi peräti 19 venettä nauttimaan purjehduskilpailun tunnelmasta eli lähtölinjalla oli siis ruuhkaa ja tiukkoja tilanteita. Tuuli oli lounaasta ja vaihteli 3-5m/s välillä.
Onnistuimme lähdössä erinomaisesti ja saimme kärkipaikan. Takaa tuli kuitenkin Loiskis ihan omaa vauhtiaan mitä kyllä 1,43 mittalukukin edellyttää. Ensimmäisen merkin jälkeen oli lyhyt avotuuliosuus alamerkille mutta liekö miehistön ja kipparin tyytyväisyys hyvään lähtöön aikaansaanut sen ettei spinnu ollut merkillä valmiina ja näin se jäi nostamatta vaikka kaikki kovimmat vastustajamme näin tekivät. Ilona Tuulikki tuli spinnulla aivan takanamme, mutta onnistuimme kuitenkin, sen verran peittämään etteivät he ohi päässeet. Alamerkille tulimme samanaikaisesti X-99 Taxin kanssa ja merkillä oli jopa hieman ahdasta mutta ilman törmäilyjä selvittiin. Melko pian merkin jälkeen teimme vendan, mutta tämä oli selkeä kipparin arviointivirhe, sillä merkillä taakse jäänyt X-99 oli myös tehnyt vendan ja kryssillä se nousi huomattavasti meitä paremmin ja kohta olimmekin sen "pakki" tuulissa. Päästäksemme vapaisiin tuuliin meidän oli pakko heittää uudelleen venda. Kaiken kaikkiaan ensimmäinen luoviosuus meni ihan hyvin lukuun ottamatta yhtä pientä "korjaavaa" ennen ylämerkkiä. Merkin jälkeen teimme ensin jiipin ja vasta sitten spinnu ylös. Mielestämme kaikki meni hyvin ja spinnuvauhtikin oli kohdallaan mutta hieman meitä ihmetytti Albinien kova vauhti takanamme-;). Parilla jiipillä pääsimme vauhdikkaasti alamerkille, jossa spinnun lasku sujui mallikkaasti ja ei muuta kuin tiukkaa kryssia takasin ylämerkille josta sitten voisimme spinnulla vauhdikkaasti lasketella maaliin. Luovi menikin taas ihan kohullisesti vaikka ensimmäisen kierroksen kaltaisesti jouduimme taas tekemään pienen korjaavan vendan koska tuuli ei siftaillut odotuksiemme mukaisesti. Hetkeä ennen merkkiä kippari havahtui kysymään spinnun perään jolloin totesimme sen olevan pakkaamattomana sisällä. Nopealla toiminnalla spinnu kuitenkin saatiin pakattua ennen merkkiä ja niinpä valmistauduimme nostoon heti merkillä. Jotain kuitenkin meni pieleen ja spinnu oli keulassa "solmussa". Skuuttajaan kiristäessä skuuttia ja "piano miehen" yrittäessä nostaa kun keulasta kuului huuto; "ei tarvii nostaa enää, repes jo".
Tässä kohtaa kipparin henkinen kantti petti ja kun vielä kilpakumppanimme takana lähestyivät spinnulla, teki kippari häpeällisen päätöksen keskeyttämisestä ja kurvasi suoraan kotisatamaan...
Suorituksestamme löytyy paljon positiivisia asioita mutta kehitettävääkin löytyy ihan riittävästi jos menestystä halutaan. Hyvänä päivänä ja kaiken mennessä nappiin voi se onnistuminenkin tulla...mutta ilman kaikkien aktiivista otetta se jää tulematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti