Miehistö esittely ja roolit

Eero - taktiikka, ruori, navigointi

Juha - ruori, taktiikka, genuan/spinnun trimmaus

Lasse – keulakansi

Kimmo – piano/ison trimmaus

Heikki - trimmaus/vara

Kim - trimmaus/vara, navigointi

Harri – keulakansi/vara

Normaali miehityksemme kilpailuissa on 5 henkilöä mutta pienemmälläkin porukalla viivalle lähdetään…

Kimmo on paljasjalkainen Turkulainen, syntynyt legendaarisella Heidekenillä, joskus kultaisella 60-luvulla. Kimmo on naimisissa, ja kahden lapsen isä. Harrastustoiminnan rahoittamiseksi päivät kuluvat metalli- ja terästukkukaupan parissa. Meri on tullut Kimmolle tutuksi jo alakouluikäisestä lähtien Paraisilla, vanhempien kesämökillä. Purjehdukset omalla veneellä hän aloitti 15 v sitten, lapsien ollessa vielä pieniä, joten myös lapset ovat saaneet kosketuksen mereen ja purjehdukseen varsin varhaisessa vaiheessa. Nykyisin Kimmo purjehtii pääosin kahdestaan vaimonsa kanssa Kimmon toimiessa kansimies- trimmaajana "kipparin" oivallisessa ohjauksessa purjehduksien suuntautuessa Turun upeaan saaristoon. Kesälomapurjehdukset suuntautuvat useimmiten Ahvenanmaalle ja Tukholman saaristoon. Kilpapurjehduksen hän on aloittanut "Sail Fast Teamin" myötä ja ollut mukana alusta asti. Muihin harrastuksiin kuuluvat kuntoilu, lähinnä juoksu ja hiihto.


Kimin purjehduskokemus koostuu normaalista purjehduksesta omalla Finn Express 83 veneellä Itämeren alueella, seurakilpailuista ystävien veneillä Saaristomerellä, yhdestä Atlantin ylitys purjehduksesta sekä muutaman kuukauden siirtopurjehduksesta Karibialla. Sail Fast Teamin jäsenenä hän on ollut alusta alkaen, tehtävien vaihdellessa keulamiehestä trimmaajaan. Ammatiltaan hän on ekonomisti ja työskentelee rahoitusalalla.

Harri on liki kolmekymmenvuotias insinööri ja porukkamme kuopus. Vaikka hän on viettänyt lapsuutensa kaupunkilaisnuorena, on kesään aina kuulunut veneellä saaristossa liikkuminen. Veneily kokemusta on kertynyt isoisän uppoumarunkoiseen moottoriveneen miehistössä, isän purjeveneessä, sekä partiossa olleessaan lippukunnan purjeveneessä. Kouluikäisenä urheiluharrastuksiin kuului kilpasoutu ja usein kouluaikana kesälomapäivät kuluivatkin soutamalla Turun Pitkäsalmessa. Hän on siis pienestä pitäen tottunut suolaiseen meriveteen. Aikaisemmin veneily harras keskittyi matkaveneilyyn Turun saaristossa ja Itämerellä. Kilpapurjehdus on tullut mukaan vasta parin viimeisen vuoden aikana. Ensimmäinen kilpailun ollessa Turun Pursiseuran 100 vuotis juhlavuonna Pyytinkarin kilpailu, johon hän osallistui isänsä s/y Petterin miehistön jäsenenä. Siitä se innostus kilpaveneilyyn sitten alkoi ja seuraavana vuonna hän tuli mukaan Sail Fast Teamiin.

Lasse on tiimimme seniori ja paljasjalkainen Turkulainen. Merellä hän on liikkunut pikku pojasta alkaen. Ensi kosketuksen mereen hän sai onkiretkillä isoisänsä kanssa ja isän viedessä hänet verkkoja kokemaan. Myöhemmin isä hankki erilaisia perämoottoriveneitä, joilla Lasse hankki ensimmäiset navigointi kokemuksensa. Samoihin aikoihin Lasse sai ensi tuntuman purjeveneeseen, kun kesänaapurin poika hankki Vikla jollan, mutta muistikuvat purjehduksesta näiltä ajoilta rajoittuvat muistikuviin, että köysistä oli pakko vetää niin kovaa kuin jaksoi, eikä sekään aina riittänyt.
Lassella on myös kokemusta veneen rakennuksesta hänen rakentaessaan 70-luvun alussa uppoamarunkoisen Barlit 30 mallisen moottoriveneen yhdessä isänsä ja siskon miehen kanssa. Vuonna 1972 Lasse rakensi optarin lasikuidusta, joka vieläkin on toimintakuntoinen ja toimii nykyisin seuramme saaritukikohdassa uusien purjehtija-alkujen oppijollana.
1980 luvun alussa moottoriveneily loppui lähes tyystin kun Lasse vei omat poikansa meripartioon Turun Sinikotkiin. Poikien osallistuessa ensimmäiseen kolkkapurjehdukseen s/y Rhealla pääsi myös Lasse mukaan ja sen jälkeen purjehdus on ollut osa Lassen elämää. Seuraavana vuonna hankittiin vikla, jolla harjoiteltiin kotilahdella kunnes vuonna 1987 hankittiin Inferno 29, joka sitten myöhemmin on tilantarpeen kasvaessa vaihtunut Bavaria 34:een. Vuonna 2002 Lasse liittyi Turun Pursiseuran jäseneksi ja on ollut sen jälkeen aktiivisesti mukana myös kilpailutoiminnassa eri veneiden miehistöissä. Tiimimme jäsenenä Lasse on ollut alusta alkaen ja toimii kansimiehenä.

LYS-IRC-ORC….

Tulevalla kaudella kilpaillaan kolmella eri tasoitusjärjestelmällä. Näistä ORC ja uusi tulokas IRC ovat lähinnä aktiivisesti kilpaileville tarkoitettuja luokkia ja vanha perinteinen LYS lienee enemmänkin käytössä ”harraste” kilpailijoiden keskuudessa sen yksinkertaisuuden ja helppouden vuoksi. Oikeudenmukainen tasoitusjärjestelmä herättääkin usein keskusteluja ja aikaansaa keskusteluja purjehdus piireissä säännöllisesti. Liekö oikeudenmukaista järjestelmää olemassakaan ja onko sellaista ylipäätänsä edes mahdollista luoda. Tärkeintä lienee, että kaikilla halukkailla on niin halutessaan, mahdollisuus osallistua kilpailuihin ja valita luokka omien tavoitteidensa ja tarpeidensa mukaan. Niin ja jäähän meille sitten vielä vaihtoehdoksi "yksityyppi" luokka mutta silloin haasteena lienee osanottajien vähyys;-)

LYS (Leading Yard Stick) on tasoitusjärjestelmä, jonka laskenta perustuu veneen tilastolliseen menestymiseen kilpailuissa suhteessa toisiin purjevenemalleihin. Se on käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Muiden tasoitusjärjestelmien tavoin sillä pyritään mahdollistamaan erilaisten purjeveneiden kilpaileminen keskenään. LYS on jaettu eri ryhmiin veneiden erilaisten ominaisuuksien mukaan. LYS on ns. yhden luvun tasoitusjärjestelmä, jossa kullakin venetyypillä on oma, kahden desimaalin tarkkuudella ilmoitettava tasoituslukunsa. Nopealla veneellä luku on suurempi kuin hitaalla. LYS-tasoitusjärjestelmää käytettäessä jokaiselle kilpailuun osallistuvalle veneelle lasketaan tasoitettu aika, joka saadaan kertomalla purjehdukseen käytetty aika veneen LYS-luvulla.

IRC on kansainvälinen, historialtaan englantilais-ranskalainen yksirunkoisten matka- ja kilpaveneiden tasoitussääntö. IRC tarjoaa hyvät, puolueettomat valmiudet nykyaikaisen, yksilöllisen venekannan tasoittamiseen, sekä yksinkertaisen, 100%”läpinäkyvän” tuloslaskentamenetelmän. Sääntö soveltuu erityisen hyvin olosuhteiltaan vaihteleviin saaristo- ja avomeri-kilpailuihin sekä kilpailusarjoihin. IRC perustuu veneen mittojen ja ominaisuuksien mukaan arvioituun suorituskykyyn. Yksinkertaisimmillaan mittakirjan saa ilmoittamalla tiedot itse. Tärkeimmissä kilpailuissa vaaditaan kuitenkin usein ns. vahvistettua (endorsed) mittakirjaa, joka edellyttää normaaleja mittamiehen toimenpiteitä. Useimmissa yksityyppiluokissa mitta-kirjan saa luokkatodistuksen perusteella ilman erityisiä mittauksia. Kilpailujärjestäjän kannalta IRC on helppo ja yksinkertainen sääntö. Kilpailijat toimittavat ilmoittautumisen yhteydessä kopion mittakirjastaan, ja tulokset saadaan korjaamalla purjehdittu aika yksinkertaisella korjauskertoimella mittakirjan mukaan.

ORCi ja ORC Club
Vanha IMS-mittasääntö on uudistunut ORC Internationaliksi, joka on kehitetty VPP -ohjelman pohjalta, mutta laskentaohjelma on kokonaan uusi ja sen uskotaan tasoittavan erilaisia veneitä entistä paremmin. Uudistuksen myötä myös mittakirjojen ulkoasu muuttuu yksinkertaisemmaksi ja selkeämmäksi. Kokonaan uudistunut laskentaohjelma on tehokkaampi ja helpompi käyttää, joten myös mittakirjojen laatiminen ja myöntäminen tulee helpottumaan.ORC Club on ORC Internationalin yksinkertaistettu versio, jossa veneen mittaukset ja mittakirjan saanti on helpompaa kuin ORCi:ssa.

Vauhdikasta kesää odotellessa...