Kauden toiseksi viimeinen Viittakari Cupin osakilpailu purjehdittiin hienossa loppukesän säässä ja sateeltakin vältyttiin, vaikka irrottaessamme köydet laiturista näkyi taivaanrannalla uhkaavia pilviä. Perustuuli puhalteli 5 m/s lounaasta, mutta hetkittäin tuuli kävi mittarimme mukaan kyllä yli 7 m/s. Keulaan laitoimmekin tällä kertaa 1-genoan, joka perustuulessa toimi erinomaisesti, mutta kovimmissa puuskissa vene tuntui kulkevan liian kallellaan, ja vauhti jäi kateisiin.
Tällä kertaa kilpailun järjestäjät onnistuivat ratavalinnassa, ja turhilta laivaväylän ylityksiltä vältyttiin. Lähtölinja oli tehty melko lyhyeksi, mikä omalta osaltaan teki pienemmän luokan 13 veneen lähdön haasteelliseksi. Lähtöhetkellä kuuluikin huutoja venekuntien vaatiessa oikeuksiaan. Protesteilta ja törmäilyiltä onneksi kuitenkin vältyttiin. Meidän ajatuksenamme oli ajaa vauhdilla lähtölinjan yli poijun puoleisesta päästä, mutta hieman ahdasta tuli, koska myös kanssakilpailijoillamme oli samansuuntaisia ajatuksia. Lähtömme ei ollut huono, mutta jäimme pahasti Jalan Jalanin pakkituuliin, minkä vuoksi heitimme nopeasti vendan päästäksemme vapaisiin tuuliin. Puuskaisesta tuulesta johtuen vene tuntui vaikealta ajaa, ja se viimeisin vauhti uupui. Ylämerkille ehtivät ensimmäisinä Merenna ja takaa hurjaa vauhtia tullut isomman luokan kova menijä Dat wor et vierellään Ariel, meidän ehtiessämme merkille neljäntenä.
Spinnu nousi ripeästi, ja saimme ajaa suoraan merkille ilman jiippiä, kuten ilmeisesti kaikki muutkin venekunnat tekivät. Venevauhtimme turvin ja aktiivisella spinnun trimmauksella saavutimme nopeasti Arielin eikä Merennakaan kaukana ollut. Ennen merkkiä miehistön keskuudessa heräsi keskustelu, missä vaiheessa spinnu lasketaan ja nostetaan genoa, koska ilman jiippiä genoan nostaminen oikealle puolelle ei onnistuisi. Ajatuksenamme oli lennättää spinnua ilman puomia, kunnes kippari teki viime käden päätöksen jiipistä, joka oli virhe. Hetken päästä spinnu olikin ”tyylikkäästi” etustaagin ympärillä… Saimme kuitenkin spinnun alas ja genoan ylös, mutta merkille tulomme ei ulkopuolisen silmin katsottuna varmastikaan ollut purjehduksen oppikirjasta.
Sähläyksemme seurauksena Merenna sai lisättyä etumatkaansa, ja Arielkin pyyhkäisi ohitsemme. Isomman luokan Favola tuli merkille samaan aikaan, mutta he kiersivät merkin sen verran kaukaa, että saimme rauhassa kiertää merkin ja nollata tilanteen. Luovi oli yhtä vaikeaa kuin ensimmäiselläkin kierroksella, ja ylämerkillä olimme Merennan perässä, mutta kuitenkin selkeästi ennen Arielia. Jatkoa ajatellen kipparin pitäisi varmasti enemmän keskittyä ajamiseen ja siftien lukemiseen. Nyt mennään liikaa mutu-periaatteella.
Spinnupätkä maaliin oli taas vauhdikas, ja saavutimme Merennaa, vaikka se luokkamme ensimmäisenä maalilinjan ylittikin. Me ylitimme maalinjan toisena hyvin tietoisina siitä, että useimmat takanamme tulevista venekunnista sijoittuisivat lopputuloksissa tasoitetussa ajassa meidän edellemme. Sijaluvuksemme tuli 8/13, mikä sinällään suoritukseen nähden on tyydyttävä, mutta mikä tärkeintä, meillä kaikilla oli taas kerran mukava ilta. Koska sitä täydellistä onnistumista ei vieläkään tullut, jäi myös jossittelulle edelleen tilaa. ;-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti