Sunnuntaina purjehdittiin kaksi Viittakari Cupiin kuuluvaa ratakilpailua Pohjois-Airistolla. Kuten usein alkukesästä, Airisto oli lähes tuuleton ja heti alkuun nousi AP-lippu osoituksena lähdön siirtymisestä. Tällä kertaa kilpailijat eivät joutuneet kärsimään kylmyydestä, sillä puolilta päivin elohopeamittari oli kohonnut jo lähes kolmeenkymmeneen.
Odottaminen palkittiin ja kevyt tuuli nousi etelän suunnalta tunnin odottelun jälkeen, ollen kilpailun aikana 1-3 m/s. Kevyessä tuulessa lähdettäessä on tärkeää, että venevauhti on kohdallaan heti lähdön tapahduttua ja siihen siis mekin pyrimme. Luokkalipun noustua haimme aktiivisesti oikeaa lähtöpaikkaa. Hieman ennen lähtöä isommassa luokassa kisaava Xantippa ”heitti” pienen kierroksen lähtöalueella aiheuttaen pientä hämmennystä luokkamme lähtöön. Lähtömme onnistui kuitenkin erinomaisesti ja saimme heti johtopaikan ja näin mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja tarvitsematta kärsiä kilpakumppaniemme ”pakkituulista”. Selkeän styyralähdön myötä ajoimme radan vasenta reunaa ylämerkille, kuten näyttivät tekevän myös kilpailijamme alempana ja taaempana. Tiukinta kisaa kävimme Ilona Tuulikin kanssa, mutta ainakin meidän mielestämme he ajoivat ensimmäisen styyran halssin liian pitkälle meidän heittäessä vendan huomattavasti aiemmin. Merkillä spinnu nousi vauhdikkaasti ja ajoimme ongelmitta yhdellä jiipillä suoraan alamerkille. Toiselle kierrokselle lähdettäessä olimmekin sitten jo reilusti kilpailijoitamme edellä ja kryssimme tehokkaasti radan vasenta reunaa ylämerkille. Heti merkin jälkeen spinnu nousi tyylikkäästi, vaikkakin skuutti pääsi noston yhteydessä irtoamaan. Onneksi tuuli oli kevyt ja tämä saatiin nopeasti korjattua. Alamerkille tulimme samaan aikaan isomman luokan Dat wor etin kanssa ja kipparin ajolinjan herpaantumisen seurauksena jäimme merkin jälkeen hetkeksi heidän pakkituuleensa. No, sijoitukseemme tämä ei vaikuttanut, sillä voittomarginaalimme oli reilu.
Maaliin tulomme jälkeen tuuli jälleen tyyntyi, josta luokkamme pienimmät veneet kärsivät selkeästi. Meille pitkittynyt tauko antoi aikaa kahvinkeittoon ja eväiden syömiseen. Taisipa siinä helteessä myös olut maistua. ;-)
Ennen toista lähtöä järjestäjät käänsivät hieman rataa siirtämällä ylämerkkiä. Samalla tehtiin päätös, että kevyen tuulen vuoksi purjehditaan vain yksi kierros. Ennen lähtöä kipparilla oli edellisen lähdön onnistumisen pohjalta itseluottamus kohdallaan ja ajoimme hieman ”törkeästi” Jalan Jalanin eteen, mutta onneksemme protestilippu jäi nousematta. Taas saimme siis hyvän lähdön ja mm. Exkani ja Ariel jäivät huonoon asemaan meihin nähden ja he tekivätkin melko nopeasti vendan. Tässä taisikin olla aika pitkälti ratkaisu heihin nähden, sillä edelleen vasen reuna oli huomattavasti edullisempi. Me ajoimme tasapäisesti Ilona Tuulikin kanssa, meidän nousukulmamme ollessa hieman parempi. Jälleen he ajoivat styyralla meitä pidemmälle, mutta tällä kertaa meidän paaran vetomme oli surkea. Emme saaneet keulapurjetta toimimaan ja niinpä ylämerkillä olimme lähes samanaikaisesti Ilona Tuulikin kanssa. Spinnun nosto sujui jälleen ongelmitta ja tuulen ollessa kevyt leikkasimme reilusti ennen jiippiä. Ilona Tuulikki leikkasi meitäkin enemmän ja se lähestyi vauhdilla. Etenkin kun jäimme vielä hieman huonoon tuulirakoon isomman luokan Xantippan ohittaessa meidät. Ennen alamerkkiä tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja vaivoin saimme spinnun pysymään ylhäällä. Merkin jälkeen saimme kuitenkin sen verran tuulta, että pääsimme kunniakkaasti maalilinjan yli. Ilona Tuulikki oli niin lähellä, että uskoimme sen korjaavan voiton tästä lähdöstä, mutta heidän epäonnekseen Dat wor et tuli heidän kanssaan samaan aikaan merkille ja häiritsi sen verran, että saimme toisestakin lähdöstä täpärän voiton.
Tulokset osoittavat jälleen kerran, kuinka paljon tuuliolosuhteet vaikuttavat LYS-luokkien tulokseen. Toiset pärjääjät kovemmassa kelissä ja päinvastoin. Niin vai olisikohan menestymisemme takana tällä kertaa ollut mukaan lähtenyt naispuolinen Sail Fast Teamin jäsen. ;-)
Odottaminen palkittiin ja kevyt tuuli nousi etelän suunnalta tunnin odottelun jälkeen, ollen kilpailun aikana 1-3 m/s. Kevyessä tuulessa lähdettäessä on tärkeää, että venevauhti on kohdallaan heti lähdön tapahduttua ja siihen siis mekin pyrimme. Luokkalipun noustua haimme aktiivisesti oikeaa lähtöpaikkaa. Hieman ennen lähtöä isommassa luokassa kisaava Xantippa ”heitti” pienen kierroksen lähtöalueella aiheuttaen pientä hämmennystä luokkamme lähtöön. Lähtömme onnistui kuitenkin erinomaisesti ja saimme heti johtopaikan ja näin mahdollisuuden tehdä omia ratkaisuja tarvitsematta kärsiä kilpakumppaniemme ”pakkituulista”. Selkeän styyralähdön myötä ajoimme radan vasenta reunaa ylämerkille, kuten näyttivät tekevän myös kilpailijamme alempana ja taaempana. Tiukinta kisaa kävimme Ilona Tuulikin kanssa, mutta ainakin meidän mielestämme he ajoivat ensimmäisen styyran halssin liian pitkälle meidän heittäessä vendan huomattavasti aiemmin. Merkillä spinnu nousi vauhdikkaasti ja ajoimme ongelmitta yhdellä jiipillä suoraan alamerkille. Toiselle kierrokselle lähdettäessä olimmekin sitten jo reilusti kilpailijoitamme edellä ja kryssimme tehokkaasti radan vasenta reunaa ylämerkille. Heti merkin jälkeen spinnu nousi tyylikkäästi, vaikkakin skuutti pääsi noston yhteydessä irtoamaan. Onneksi tuuli oli kevyt ja tämä saatiin nopeasti korjattua. Alamerkille tulimme samaan aikaan isomman luokan Dat wor etin kanssa ja kipparin ajolinjan herpaantumisen seurauksena jäimme merkin jälkeen hetkeksi heidän pakkituuleensa. No, sijoitukseemme tämä ei vaikuttanut, sillä voittomarginaalimme oli reilu.
Maaliin tulomme jälkeen tuuli jälleen tyyntyi, josta luokkamme pienimmät veneet kärsivät selkeästi. Meille pitkittynyt tauko antoi aikaa kahvinkeittoon ja eväiden syömiseen. Taisipa siinä helteessä myös olut maistua. ;-)
Ennen toista lähtöä järjestäjät käänsivät hieman rataa siirtämällä ylämerkkiä. Samalla tehtiin päätös, että kevyen tuulen vuoksi purjehditaan vain yksi kierros. Ennen lähtöä kipparilla oli edellisen lähdön onnistumisen pohjalta itseluottamus kohdallaan ja ajoimme hieman ”törkeästi” Jalan Jalanin eteen, mutta onneksemme protestilippu jäi nousematta. Taas saimme siis hyvän lähdön ja mm. Exkani ja Ariel jäivät huonoon asemaan meihin nähden ja he tekivätkin melko nopeasti vendan. Tässä taisikin olla aika pitkälti ratkaisu heihin nähden, sillä edelleen vasen reuna oli huomattavasti edullisempi. Me ajoimme tasapäisesti Ilona Tuulikin kanssa, meidän nousukulmamme ollessa hieman parempi. Jälleen he ajoivat styyralla meitä pidemmälle, mutta tällä kertaa meidän paaran vetomme oli surkea. Emme saaneet keulapurjetta toimimaan ja niinpä ylämerkillä olimme lähes samanaikaisesti Ilona Tuulikin kanssa. Spinnun nosto sujui jälleen ongelmitta ja tuulen ollessa kevyt leikkasimme reilusti ennen jiippiä. Ilona Tuulikki leikkasi meitäkin enemmän ja se lähestyi vauhdilla. Etenkin kun jäimme vielä hieman huonoon tuulirakoon isomman luokan Xantippan ohittaessa meidät. Ennen alamerkkiä tuuli tyyntyi lähes kokonaan ja vaivoin saimme spinnun pysymään ylhäällä. Merkin jälkeen saimme kuitenkin sen verran tuulta, että pääsimme kunniakkaasti maalilinjan yli. Ilona Tuulikki oli niin lähellä, että uskoimme sen korjaavan voiton tästä lähdöstä, mutta heidän epäonnekseen Dat wor et tuli heidän kanssaan samaan aikaan merkille ja häiritsi sen verran, että saimme toisestakin lähdöstä täpärän voiton.
Tulokset osoittavat jälleen kerran, kuinka paljon tuuliolosuhteet vaikuttavat LYS-luokkien tulokseen. Toiset pärjääjät kovemmassa kelissä ja päinvastoin. Niin vai olisikohan menestymisemme takana tällä kertaa ollut mukaan lähtenyt naispuolinen Sail Fast Teamin jäsen. ;-)
Tällä hetkellä S/Y Meriharakka lienee kokonaiskilpailun johdossa, mutta tulevan viikon osakilpailu jää väliin kipparin nauttiessa kesäteatteritarjonnasta. Näin ollen S/Y Meriharakka nähdään tositoimissa seuraavan kerran Pyytinkarin kisoissa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti