S/Meriharakka mukana TPS:n purjehduskoulussa

S/Y Meriharakka antoi oman panoksensa uusien purjehtijoiden innostamiseen ja kouluttamiseen osallistumalla koulutusveneenä mukaan Turun Pursiseuran järjestämään purjehduskouluun. Ennen viikonloppuna tapahtunutta käytännön opetusta innokkaat oppilaat olivat opiskelleet purjehduksen teoriaa kolmena iltana yhteensä useamman tunnin. Näin ainakin teoriassa purjehduksen sanasto ja perusperiaatteet oli käyty läpi ja kukin oppilas saisi tilaisuuden soveltaa teoriaa käytännön harjoitteissa. Aurinkoinen perjantai-ilta kului veneisiin tutustuttaessa ja samalla kerrattiin termistöä sekä käytiin purjehduksen peruskäsitteitä läpi. Jokainen sai myös tilaisuuden kokeilla moottorilla ajoa ja laiturista lähtöä ja tuloa. Osalle ryhmästä tarjoutui myös tilaisuus päästä kokeilemaan 606- venettä.
Lauantaiaamu valkeni kylmänä ja pilvisenä mutta siitä huolimatta kaikki 24 innokasta kurssilaista olivat ajoissa paikalla ja jako veneisiin saatiin suoritettua aikataulun mukaisesti. Jokainen venekunta sai mukaansa eväspussin, joten myös ravinnon riittävyys oli turvattu. Ensimmäiset veneet saivat köydet irti heti yhdeksän jälkeen ja suuntasivat kohti Airistoa, niin myös S/Y Meriharakka. Purjeet nostettiin heti Iso-Pukin kohdalla josta matka jatkui Viittakarin ohi Airistolle. Airistolla harjoiteltiin aktiivisesti mm. reivin tekemistä, jiippejä (myötätuulikäännös) ja vendoja (vastatuulikäännös). Vapaavuorossa olevat harjoittelivat solmujen tekoa ja vastailivat ohjaajien tekemiin visaisiin kysymyksiin. Lounaan ajaksi palasimme TPS kotisatamaan ja söimme maittavan lounaan Turun Pursiseuran ravintolassa. Ruokailun jälkeen suoritimme miehistöjen vaihdot ja taas uudestaan merelle. Aamupäivän aikana olimme vielä välttäneet vesisateen mutta iltapäivällä saimme kokea, että purjehdukseen kuuluu myös huonompia kelejä tuulen yltyessä puuskissa lähelle 10-11m/s ja vesisateen voimistuessa. S/Y Meriharakassa tämä ei ainakaan tunnelmaa liiemmälti latistanut varsinkin kun kahvi ja muonatarjoilu toimivat jouhevasti. Harjoitukset vietiin suunnitellusti päätökseen ja illaksi suuntasimme veneen keulan takaisin kotisatamaan. Rantaan saapuessamme vesisade vielä voimistui pitäen huolen siitä, että kaikki halusivat rivakasti päästä elpymään kodin lämpöön kukin omille tahoilleen. Illalla seurailtiin vielä tiukasti säätiedotuksia toivoen parempaa ja peläten pahinta.

Aamu valkeni pilvisenä mutta ennusteiden mukaan sää olisi muuttumassa selkeämmäksi. Illaksi tosin luvattiin voimistuvaa tuulta mutta silloinhan kurssi olisi onnellisesti takanapäin. Kurssilaiset olivat hyvissä ajoin paikalla heti yhdeksältä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta mikä johtui kenties epätarkoista ohjeista. Tärkeintä kuitenkin oli, ettei ketään ollut pelästynyt eilistä ilmaa ja kaikki olivat edelleen innolla mukana. Uudet miehistöjaot ja tälle päivälle teimme yhteisen reittisuunnitelman. Päätimme purjehtia Naantalin Porhonkalliolle, missä syötäisiin maittava lounas veneissä. Siispä otimme köydet irti ja suuntasimme merelle. Kurssin koulutukseen kuuluu myös ”mies yli laidan” harjoitus ja niinpä S/Y Meriharakassakin valmistauduttiin tilanteeseen. Tällä kertaa onneksi kyse oli pelastusrenkaasta, joka onnistuttiin ripeästi ”pelastamaan” takasin veneeseen. Harjoituksen jälkeen purjeet ylös ja matka jatkui. Tällä kertaa oppilaat saivat myös kokemusta myös reitin suunnitellusta ja matkan arvioimisesta sillä olimme sopineet lounastavamme klo 13.00 ja suoraan purjehtimalla olisimme todennäköisesti olleet liian aikaisin perillä. Niinpä päätimme kiertää Vepsän ja Kaarnittan välistä ja vasta sitten ottaa suunnan kohti Porhonkalliota. Reittivalinta osoittautui hyväksi sillä oikein purjeita säätämällä olimme aikalailla klo 13.00 Porhonkalliolla. Olimme jo matkan aikana laittaneet ruuan uuniin joten rantautumisen jälkeen oli ennen ruokailua edessä vain pöydän kattaus. Liekö kokin hyvät taidot vai kylmä ilma syynä mutta ruoka teki hyvin kauppansa ja kaikki olivat tyytyväisiä.

Paluupurjehdus toteutettiin leikkimielisenä kilpailuna, jotta kurssilaiset saisivat testata todellisia taitojaan, mutta ennen sitä suoritettiin vielä kertaalleen miehistön vaihto. Kaikki kuusi koulutusvenettä pyörivät lähtölinjalla ja matkaan päästiin samanaikaisesti. La Luna taisi saada parhaan lähdön ja purjehti hieman muiden edellä. S/Y Meriharakan naisisto yritti hieman hermostuttaa kanssakilpailijoita leikkaamalla kanssakilpailijoiden eteeen välttäen kuitenkin kosketuksen ja lähti tavoittamaan edellä olevaa La Lunaa. Eroa alkoi muodostua takana tuleviin mutta ei riittävästi ja niinpä keulaan päätettiin vaihtaa 1 genoa. Vaihto sujui kuin kokeneelta miehistöltä ja vauhti kasvoi ja takana tulevat alkoivat jäädä. Viitakarille tullessamme La Luna oli edelleen hieman edellä ja muut jääneet lisää mutta tuskin riittävästi. Alkoi tiukka luoviosuus kohti maalia ja vaikka meillä oli iso 1-genoa keulassa selvisi meidän naisistomme hienosti luoviosuudesta ja olimme maalissa heti La Lunan jälkeen. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tasoituksissa riittänyt neljättä sijaa parempaan mutta varmasti kaikki saivat rutkasti lisää oppia.
Saatuamme köydet kiinni laituriin oli edessä kurssin viimeinen opetus eli purjeiden viikkaus ja tämän jälkeen kurssilaiset suuntasivat vielä lopputenttiin viimeisimmät vinkit mukanaan. S/Y Meriharakka puolestaan suuntasi keulansa kohti kotisatamaa eli Satavan Venepalvelua